Välillä välähtää mielessä että onko minusta tullut juuri se täti, joka näyttää kuvia perhelomastaan vaikkei ketään muuta kiinnosta tippaakaan, mutta antaa mennä.
Tässä siis vähän jälkijättöisesti riemukkaan Turku-päivämme kuvia. Turun linna teki vaikutuksen ja sinne on ehdottomasti palattava uudestaan joko ilman lapsia tai sitten kun lapset ovat hieman isompia ja malttavat kuunnella opastusta. Vähän nolottaa tunnustaa, etten ole koskaan linnassa aikaisemmin käynyt enkä tiennyt että se on näin upeasti restauroitu!
Linnojen yhteydessä tulee itselleni aina haikeus siitä, ettei meillä Suomessa ole kuninkaallisia. Minua ei henkilökohtaisesti harmittaisi laittaa verorahojani niinkin hauskan instituution ylläpitoon kuin mitä monarkiat (olkoonkin, etteivät enää varsinaisessa vallassa) ovat. Sen mitä menettäisin verorahoissa, kokisin saavani takaisin viihdearvona. Nyt pitää itkeä vaan ulkomaalaisten kuninkaallisten häitä katsoessa (Victorian itkettivät parhaiten, Madeleine ja William molemmat hyvänä kakkosena).
Oli muuten mahtava lippistarjous Ranella Turun torilla. Melkein teki mieli ostaa.
Kun autopilotti oli viimein asennettu, toteutimme lapsille antamamme lupauksen 'pallomerilaivasta'. Olimme nimittäin luvanneet palata Maarianhaminasta isolla laivalla kotiin, ja vaikka Maarianhamina jäi nyt toiseen kertaan, varasimme kuitenkin liput uudelle Viking Gracelle 24 tunnin risteilylle. Lähdimme siis Turusta keskiviikkoiltana ja palasimme takaisin torstai-iltana. Hytin varasimme Premium-luokasta, siinä ainoana oli jääkaappi jonka tarvitsimme esikoisen ruoille. Eikä ollenkaan huonompi vaihtoehto, tosi tilava ja kaunis hytti parisängyllä ja levitettävällä sohvalla ja mahtavalla näköalaikkunalla. Itse laiva oli tosi kiva, kompaktissa koossa kaikki tarvittava. Lapsille oli hyvin tekemistä, tanssitunnillakin käväisimme mutta musiikki oli lasten makuun liian kovalla.
Matka meni tosi kivasti, lapset olisivat asuneet pallomeressä ja TaxFreestä löytyi esikoiselle Lundmyr of Sweden -aurinkosuojauikkari pitkillä hihoilla ja shortseilla -40% alesta. Kotona perjantai-iltana kävimme kuitenkin pitkästä aikaa lääkärissä hengittelemässä Spiraa kun esikoisen laivalla alkanut astmakohtaus ei ottanut lauetakseen.
Kerroinkin täällä aikaisemmin miten meillä tulee aina olla mukana kaikki ruoat kun matkailemme esikoisen kanssa. Niin tälläkin kertaa. 'Kuivaruokaa' oli iso pussillinen ja kylmät ruoat isossa kylmälaukussa jonka tyhjensimme hytin jääkaappiin heti kun asetuimme taloksi. Olin tehnyt valmiiksi kaksi erilaista lämmintä ruokaa, niiden lisäksi mukana runsas määrä muutakin ruokaa ja välipaloja.
Meillä on mukana aina myös suuri lääkelaukku, jossa on astmapiippu + hoitava ja avaava astmalääke, Epipen, hydrokortison, antihistamiinit (kohtaukseen ja jatkuva lääkitys), kortisonitabletit, kyypakkaus, muut lääke- ja perusvoiteet, kuumemittari sekä pullot kuumelääkkeitä. Olisimme varmaan voineet pyörittää sivuapteekkia hytistämme käsin. Itseasiassa kaikki muuta paitsi kuumelääkkeet kulkevat lääkärinkin määräyksestä mukanamme aina, siltä varalta että lapsi syö/saa jotain epäsopivaa ja saa anafylaktisen kohtauksen tai muun ikävän allergiakohtauksen.
Ruoat söimme laivan ravintoloissa ja Premiumin hintaan kuului korkeamman tason aamiainenkin. Esikoisen ruoat kulkivat ateriolle kylmälaukussa. Täytyy muuten olla melko kovanahkainen ettei pane pahakseen niistä lukuisista tuijottavista katseista joita saimme, kun toinen lapsi söi aivan eri ruokaa kuin muut. Kyllähän se varmaan näyttää keljulta, kun toiset santsaavat aamupalabuffeesta ja yksi riipii AlproSoya-jogurtteja ja luontaisesti gluteenitonta leipää maksamakkaralla. Huomasin käänteleväni kaurajuoman etikettiä katsojien suuntaan siinä toivossa, että tajuaisivat kyseessä olevan ruokarajoituksen eikä minkään muun syrjimisoperaation.
Lapsi itse muuten listasi laivalla olon parhaiksi puoliksi mm. ravintolassa syömisen - eli ei ole väliksi se mitä on lautasella vaan se tunnelma ja paikka.
Nyt vietämme taas lyhyttä huoltotaukoa ja jatkamme sitten taas uusiin seikkailuihin. Tässä välissä on mietitty taas paljon oman asunnon ostoa, ja yksi aika kiva olisi kiikarissakin jos moni liikkuva palanen ensin asettuu kohdalleen. Toivotaan!
Yksi asia tiedoksi kaikille teille, jotka ette ole vielä tutustuneet veneilyyn: veneremontti ei koskaan ole niin yksinkertainen tai lyhytkestoinen kuin miltä se alkujaan vaikuttaisi. Kahden tunnin homma veny yhden päivän urakaksi, pikaisesti suoritettava veneen nosto siirtyy päiväkausilla ja kaikki arvioidut kustannukset voi kertoa kolmella.
Autopilotin asentamisen piti periaatteessa olla helppo juttu. Viikonloppuna mies asentamaan ja parissa tunnissa valmista. Eipä. Uusi yritys tänä aamuna. Päätin evakoida itseni ja lapset vierasvenesatamasta ja lähteä katselemaan Turkua (niin, emme päässeet vielä lähtemään Maarianhaminaan) sillä aikaa kun mies vie ruorin muokkausta varten pajalle, asentaa autopilotin ja hakee meidät sitten parin tunnin jälkeen pois kaupungilta. Eipä.
Lähdettiin kyllä kaupungille heti kymmenen jälkeen, mutta takaisin päästiin vasta reilusti yli viiden (bussilla), ja asennus jatkuu edelleen.
Aloitimme evakkomatkamme Turun linnasta, ja se olikin mielettömän hieno paikka josta lapsetkin olivat innoissaan. Linnasta matkamme jatkui keskustaan, torille ja kaupoille. Syötiin jäätelöä torikahvilassa (löytyi Tofulinen jätsipuikkojakin!), esikoinen kävi omilla rahoillaan ostamassa Robinin ensimmäisen levyn ja ostettiin kojusta mansikoita. Oli mukavaa.
Sitten tuli se hetki jolloin tapahtui väsähdys ja lapset alkoivat kinastella, töniä toisiaan ja riekkua mistään säännöistä, kielloista ja kehotuksista välittämättä. Olen hermostunut heille Stockan herkussa, torilla, kävelykadulla, Anttilassa, bussissa, bussipysäkin välittömässä läheisyydessä, sekä veneessä erinäisissä tilanteissa.
Turkulaiset, te vaikutatte todella mukavilta, ystävällisiltä ja iloisilta ihmisiltä, pyydän anteeksi tilapäistä häiriötä kesäfiiliksessänne ja lupaan ensi kesänä yrittää tsempata paremmin. Tänään ei vaan pystynyt.
Koska kirjoitan tätä poran äänessä karttapöydän ääressä miehen kannettavalla, ei minulla ole liittää kuvaa seikkailuistamme, niitä siis myöhemmin kun taas kotiudumme. Maarianhamina siirtyy pari viikkoa myöhäisemmäksi ja suunnitelmissa on tässä välissä muuta ohjelmaa.
