Pärjääkö Crocseilla pakkasessa?

Kysymys kuuluu:

Pärjääkö näillä Crocsin talvikengillä kovilla pakkasilla? Molemmille lapsille tarvittaisiin pakkaskengät, jotka ovat perinteisesti olleet Kuomat, mutta nyt tekisi mieli vähän olla radikaali ja kaunistaa pakkaspäiviä. Ovatko hyvät?

Sitten kun meillä on uusi koti...

Meillä on aina siistiä ja kaunista

Sukille löytyy aina oma parinsa

Meillä ei koskaan syödä eineksiä

Kaikki puhuvat toisilleen ystävällisesti

Lapset eivät ikinä kiukuttele eivätkä riitele

Meillä pyyhitään pölyt säännöllisesti

Kaikki liinavaatteet ja alusvaatteet silitetään

Emme koskaan enää myöhästy mistään

Laitamme vaatteet illalla valmiiksi seuraavaa päivää varten

Avaimet eivät koskaan ole hukassa

Meillä on aina tuoretta pullaa

Lapset siivoavat oma-aloitteisesti oman huoneensa

Teemme kerralla koko viikon ruokaostokset

Kukaan ei koskaan pissaa vastapestylle matolle

Heräämme aamuisin linnunlauluun

En enää koskaan hermostu

Terapianuket #10 - Kontakti ulkomaailmaan

Pakkomielteitä

Tästä on nyt vaarassa tulla sisustusblogi. Molon uudet haalarikuosit eivät jaksa nyt liikauttaa kun on mietittävänä paljon tärkeämpiä asioita, kuten verhoja, seinämaaleja ja mattoja. 

Tämän päivän olen kuumeisesti miettinyt Pentikin uutta ihanaa Sademetsä-kangasta ja siihen sopivaa seinämaalia, tai siis sellaista mikä menisi sekä tämän kankaan että muidenkin värien kanssa, koska kangas tulisi verhoiksi ja verhoja yleensä välillä vaihdetaankin. 

Kokosin itselleni pientä tuotekollaasia siitä tyylistä, mikä tällä hetkellä eniten innostaa. Jos jollakin on vinkata sellaista harmahtavan beigen maalisävyä joka menee sekä harmaan että beigen kanssa (yllätys), vinkkejä otetaan vastaan kiitollisena!

Muuramen senkki/lipasto/TV-taso on puhdasta fiilistelyä, siihen ei budjetti nyt veny mitenkään mutta ainahan tyttö saa haaveilla.

Olisiko muuten tyhmää laittaa yhteen ikkunaan tuota Sademetsä-kangasta ja toiseen ihan vaan valkoiset verhot? Olohuoneessa on kaksi suurta ikkunaa (eri seinillä), ja pelkään yliannostusta jos laitan kangasta molempiin. Valkoiselle sohvallemme suunnittelen yhtä keltaista ja paria harmaata sohvatyynyä.

Koska tämä on äitiblogi, vielä vähän lapsista: elossa ovat.

Oma koti on löytynyt!

Vihdoinkin! Ohi menneiden asuntokauppojen ja epäonnisten kostausmittausten jälkeen löytyi vihdoinkin SE OIKEA: 4h+k kerrostalosta lähempänä kantakaupunkia kuin olimme ajatelleetkaan. Muutamme siis toiselle alueelle, mutta onneksi vain 5 km päähän nykyisestä (ja kohta entisestä kodistamme). Pääsemme siis mainiosti sukkuloimaan tuttuun puistoon ja kavereita tapaamaan, bussi keskustasta nykyiseen kotiimme kulkee uuden kodin kautta.

Pinnat kaipaavat päivitystä, asunnossa on asunut sama omistaja jo 60 vuotta, ja vaikka keittiötä ja lattioita on jossain vaiheessa laiteltu, ovat seinäpinnat lähes alkuperäisessä kunnossa. Olen nyt pari päivää elänyt ja hengittänyt Tikkurilan värikarttoja, pohtien maaleja huoneisiin. Haluaisin maalata kaikki seinät, ei ainostaan tehosteseiniä (paitsi ehkä makuuhuoneeseen). Valkoiset huonekalut ja hillityn väriset seinät ovat mielestäni ihana yhdistelmä. 

Olen googlaillut seinien värivaihtoehtoja ja inspiraatiota olen saanut esimerkiksi Poikasen Elämää -blogissa, jossa Tikkurilan H484 'Mulperi' -maali näyttää tosi hyvältä. 

Omat suosikkisävyni ovat alla, tulee tekemään tosi tiukkaa päättää mikä pääsee mihinkin. Suurimmassa kuvassa juuri tuo Mulperi, H484. Väri on siitä kiva, että se näyttäisi sopivan sekä beigen että harmaan kanssa. Voin siis helposti saada uutta ilmettä vain tekstiilejä vaihtamalla.

Ah, tätä ihanuutta. Meilkein ei meinaa uni tulla yöllä silmään kun pää pohtii sisustusta. Olen niin onnellinen, että koti löytyi ja tämä epävarmuus jää taakse. Ainut asia mikä on mietityttänyt (ja eräänä yönä itkettänytkin) on se, että lapsemme eivät menekään samaan kouluun kuin kaikki kaverinsa täällä entisessä lähiössä. Muutenkin olimme ajatelleet, että ilman muuta jäämme tänne asumaan, tuttuun ja turvalliseen ympäristöön jossa jokaisella kauppamatkalla tulee vastaan joku tuttu. Uusi alue on siis hyppy tuntemattomaan. Olen vähän hämmästynyt siitä, että uskalsimme. 

Onneksi tytär käy kerhonsa normaalisti jouluun saakka ja muutenkin uudesta kodista ajaa vain 10 minuutta tai allekin tänne vanhalle alueelle. Haluan itsekin olla aktiivinen, että ystävyyssuhteet säilyvät, sekä lapsilla että aikuisilla. Vuoden vaihteessa lapset kuitenkin menevät tarhaan, ja ero olisi ollut edessä jokatapauksessa, nykyisellä alueellamme on niin huono päivähoitotilanne, että lapset on ripoteltu kuka minnekin. 

Onko teillä lukijoilla kokemuksia lasten sopeutumisesta uudelle asuinalueelle? Olisi kiva kuulla kuinka teillä asiat sujuivat kuinka lapset reagoivat muuttoon.