Rakas päiväkirja + blogitunnustus

"Tänään toteutin sen mikä on jo pitkään pyöriny mielessä, otin napakorun. Oli semmonen Nyt tai ei koskaan -olo." (Toukokuu 2001)

Kaappeja penkoessani löysin pinon vanhoja päiväkirjojani. Niitä löytyikin kymmenen kirjan verran ja minulla on sellainen kutina, että jossain olisi vielä lisää. Vietin hyvän osan eilistä ja toissapäivää aikamatkalla nuoren Marian elämään.

Päiväkirjan sivuille on vuodatettu niin siskosten välisistä riidoista, ymmärtämättömistä vanhemmista, ystävistä sekä (lukuisista) ihastuksista. Päiväkirjat jäivät sitten kokonaan vähän päälle parikymppisenä, mutta nythän sitä otetaan korkojen kanssa takaisin. Välillä itseasiassa tulee vähän sellainen no lifer -fiilis kun istun iltaisin täällä näpyttelemässä juttuja eetteriin. Nuorena sitä sentään välillä juostiin kylillä yötä myöten ja lähdettiin samoilla silmillä töihin. (Puolustuksekseni sanottakoon, että olen nopea kirjoittaja. Ihan alkoi vähän jo hävettää tämä nykyinen bloggaustahti.)

Tässä elämänvaiheessa on ihanaa se, että kaikki mitä olen halunnut on nyt tässä ja nyt eikä enää tarvitse säntäillä mihinkään. Vaikka nuoruus oli jännittävää siksikin ettei tiennyt mitä vielä on tulossa ja siksi että ajatteli kaiken olevan mahdollista, liittyi siihen tietysti myös monenlaista epävarmuutta ja oman paikkansa etsimistä. Pelkkiä ammattihaaveita ja pohdintoja tulevista opiskelupaikoista löytyy päiväkirjojen sivuilta useita. Abivuoden aikana olen ensin ollut lähdössä au pairiksi Ranskaan, sitten ollut varma että pyrin kauppakorkeakouluun, ehtinyt haaveilla ammatista lentoemäntänä päätyen lopulta englannin kääntämiseen ja tulkkaukseen. Yksikään näistä ei ole nykyinen ammattini.

Pojista on paljonkin puhetta. Kuka sanoi ja teki ja mitä ja mitä se sitten lopulta tarkoitti. Entäs jos A pyytää mua ulos niin lähdenkö ja pilaisiko se mahdollisuuteni B:n kanssa? (Ei pyytänyt eikä sellaista voinut pilata mitä ei ollutkaan.) Olin ihastunut C:hen mutta sitten se sanoikin jotain tyhmää joten en enää ollutkaan. Myöhemmin sitten seurustelua ja sydänsuruja. Kaikki tallennettuna ja läpikotaisin pohdittuna. Ja myös mietintää siitä, kuka nämä aarteet joskus saa:

"Kenellekköhän nää päiväkirjat vois sitten testamentata? Sitä mä oon ajatellu, että omalle lapselle vois olla aika shokki lukea, millainen oma äiti on ollu. Outo ajatella tällasia asioita kun on vasta 17-vuotias." (Kesäkuu 1997)

Aika mahtavaa että nämä ovat kuitenkin olemassa, muistot noilta ajoilta tulevat tosi elävänä mieleen. Jotain syystä en kuitenkaan osaa nyt enää pitää päiväkirjaa, lähinnä se silloin aikanaan toimitti teiniangstipurkaumien kuuntelijan virkaa.

Onko täällä lukijoissa päiväkirjaihmisiä?

* * *

Sain pari päivää sitten ihan ensimmäisen blogitunnustukseni Periaatteen Naiselta. Kiitos! 

Laitan nyt hyvän kiertämään ja jaan tunnustuksen viidelle sellaiselle blogille jotka tuovat minulle hyvää mieltä, monta muutakin blogia olisi voinut nimetä. Kaikki ovat sellaisia joiden kirjoittajiin olisi mukava tutustua ihan oikeassakin elämässä ja joiden blogit vetoavat minuun aitoudellaan:

• Sunnuntailapset - ihanan lämminhenkinen ja humoristinen blogi, jonka kirjoittaja Laura vaikuttaa ihan huipputyypiltä
• Leopardikuningatar - uusi tuttavuus jonka oivaltavia tekstejä on ilo lukea
• Antakee armoo - elämänmakuisia juttuja lapsiperhearjesta
• Hupulaiset - huippuja tilannekuvia ja aitoa menoa 'kaaoksen voimien kanssa' - just hyvä!
• Väri-epä-suora - monipuolinen, hauska ja iloinen blogi

Tunnustukseen kuului lisätä 11 ilahduttavaa asiaa, omani ovat:

1. Merkkareita saa jälleen karkkihyllystä! Minä ja hampaani kiittävät.
2. Ilmanjäähdytin ei ole vielä tänä kesänä polttanut keittiön sulaketta.
3. Kakkonen kävi eilen ensi kertaa kakkosella potalla ja saa siitä hyvästä tänään palkinnoksi leikkikuorma-auton.
4. En itkenyt hammaslääkärikäynnillä muutama päivä sitten.
5. Olen lopettanut laihdutuksesta haaveilemisen ja pyrkinyt rakastamaan itseäni tällaisena.
6. Puistossa on taas uima-allas ja puistoruokailu.
7. Meillä on mieheni kanssa kotona tosi mukava meininki. Oikeesti.
8. Siskoni muutti meidän lähelle ja toinenkin ehkä.
9. Löysin pyörän avaimet ja olen päässyt kispaamaan lujaa meidän huudeilla.
10. Meillä on kivoja kesäjuttuja tulossa.
11. Tämä blogi - on ihan huippua kun saa kirjoittaa, mukavaa kun saa tutustua tätä kautta uusiin ihmisiin ja kiitollisuutta kaikista teistä jotka luette ja kommentoitte. Kiitos!