tiistai 6. elokuuta 2013

Loman jälkeen



Terveisiä lomalta! Olen ollut tuhmana, sillä loma on päättynyt jo lähes viikko sitten, ja eri reissujen välillä on käyty jopa muutamia päiviä kotona, mutta blogia en ole päivittänyt. 

Irtiotto on tehnyt hyvää monellakin tavalla. Olen muistanut mitä kaikkea olenkaan saanut aikaan ja harrastanut ennen kuin ryhdyin bloggaamaan: lähentynyt puolisoni kanssa, ollut enemmän läsnä lapsilleni ja saanut tehtyä rästiin jääneitä kotitöitä.

Siinä missä blogi on antanut valtavasti hyviä asioita kuten tyydyttänyt kirjoittamisen ja sosiaalisuuden tarpeitani, on se myös syönyt aikaa monelta muulta asialta. Bloggaustahtini on ollut melko kiivas, ja teksti päivässä lisänään kommentit sekä muiden blogien seuraaminen ja kommentointi vie enemmän aikaa kun mihin minulla olisi oikeastaan varaa. Blogi on myös vienyt paljon ajatustilaa, ja olen huomannut miettiväni blogiin liittyviä asioita usein silloin, kun minun olisi oikeasti pitänyt keskittyä aivan muihin juttuihin.

Blogimaailmaan on niin helppo koukuttua koska se palkitsee - mikäpäs ihanampaa kuin saada positiivista palautetta hyvin kirjoitetusta jutusta ja keskustelevia kommentteja kommenttilaatikkoon, muiden bloggaajien kanssa verkottumisesta puhumattakaan. 

Kesä on kuitenkin tuonut esille sen, että haluan saada niitä onnistumisen tunteita ja positiivisia kicksejä eniten omasta puolisostani, perheestäni, ystävistäni ja kodistani. Bloggausta en halua lopettaa, mutta tahtia aion hidastaa. Toivottavasti tämä ei karsi teidän joukkoanne, ihanat lukijat ja muut bloggaajat, joita ajattelen jo ystävinäni. Teidän takianne tämä blogi on minulle niin tärkeä.

Syksy tuo mukanaan uusia asioita; melko varmasti uuden kodin, tytär aloittaa ensimmäisen harrastuksensa ja kesän aikana on syntynyt monta hienoa oivallusta. Näitä juttuja odotan vielä pääseväni jakamaan kanssanne.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille ja nauttikaa helteistä!

12 kommenttia :

  1. Minä en ainakaan karsiudu :)

    Olen huomannut ihan saman, että tiheä bloggaustahti vie tosi paljon aikaa. Ja kun on tosiaan se miljoona seurattavaa blogia, jonka päivitykset haluaa lukea ajatuksella, niin soppa on valmis. En olisi uskonut, että aikaa menee niin paljon!

    Mä olen hiukan hidastanut tahtia myös, tosin en tietoisesti. Nyt ole jokapäiväisen päivittämisen sijaan päivittänyt vain joka toinen päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikaa vievää tämä on. Siis ihanan mielenkiintoista hommaa, mutta vaatii myös paljon. Monet bloggaajat ottavat lisäksi myös todella hienoja valokuvia, joiden ottamiseen on myös käytetty paljon aikaa ja vaivaa, päälle kuvien lataukset ja mahdolliset käsittelyt. Jos bloggaustahti on lisäksi teksti per päivä, niin siinäpä se ilta sitten onkin. Jos tästä saisi maksavan päivätyön, mikäpä siinä! :)

      Poista
  2. Juuri näin! Asiat tärkeysjärjestykseen! Kyllä bloggailla voi vaikka vähän vähemmänkin - vaikka bloggailu toki on niin koukuttavaa, että sitä tekisi mieli harrastaa paljon, kun kerran aloittaa.
    Tämä oli hyvä teksti, olisin tavallaan halunnut sanoa melko samat asiat, mutta sinä teit sen paremmin. Iloa arkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis todella koukuttavaa! Onneksi minulla ei ole älypuhelinta, osaksi tietoinen valinta, houkutukset olisivat muuten läsnä puistossakin... Ja se ihana flow-tila johon joskus pääsee kirjoittaessa, se on ihana. Siksi tällainen päätös on tavallaan ihana ikkuna ja samalla myös haikea paikka. Koen kuitenkin, että asiat ovat enemmän tasapainossa kun en jatkuvasti hengitä tätä blogosfääriä :)

      Poista
    2. Tulipas ihanan paljon käytettyä sanaa ihana.

      Poista
  3. Jep, bloggailu on kiva harrastus, ei velvollisuus. Siksi mä olen laskenut oman riman esmes kuvien suhteen tosi alas ja lataan Google+ kautta suoraan puhelimesta mitä siellä sattuu oleen. Sit luotan siihen, että jos ei tykkää, ei lue. :D Ja kaikki bloggaa tasan niin usein kun on asiaa tai aikaa. Se sopii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin huomasin ajattelevani että olen selityksen velkaa kun tahti tästä vähän hidastuu :)

      Olen itse ottanut blogikuvat järkkärillä, ja huomasin loman alussa ottavani erityisesti sellaisia kuvia missä eivät näy kasvot suoraan tai mitkä ovat sellaisesta kuvakulmasta että niitä voi ladata blogiin. Se vähän pysäytti että minun piti tietoisesti kuvata lapsia myös suoraan edestä etteivät kaikki lomakuvat olisi pelkkää selkää ja takaraivoa. En halua, että bloggaaminen vaikuttaa elämääni näin perustasolla. Senkin takia homma piti miettiä uusiksi.

      Poista
  4. Samaa on havaittu täällä. Hassua kuinka parinkin vuoden bloggailun jälkeen törmään tuon tuosta tähän samaan asiaan, ja huomaan jälleen priorisoivani asioita. Ja täältäkin löytyy kesäkuvia joissa jokaisessa näkyy kasvot, vain muutama harva torsokuva - blogikuva - tuli otettua :) Tietoinen päätös jo ensimmäisellä reissulla. Mutta onneksi blogimaailma on ja pysyy, tänne on kiva palata kerta toisena jälkeen ja vaikka välillä tiheämmin jos siltä tuntuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan mikään ei ole bloggaamisessa pakko, ja se on hyvä muistaa. Minulla ongelma on ollut ehkä se, että mielikuvitus kyllä lentää ja juttua lähtisi vaikka kuinka, mutta ylenmääräinen bloggausinto on syönyt resursseja muulta elämältä. Kohtuus kaikessa, siis ja lomakuvat lomakuvina :-)

      Poista
  5. Täällä ollaan ja luetaan, vaikka vähän harvemminkin!

    Lomalla ehdin tehdä useamman postauksen viikossa, mutta kyllä tämä työarki on taas todistanut sen, että aikaa ja energiaa ei vaan jää samalla tavalla. Ei ole aikaa miettiä, mistä kirjoittaisi, ei ole aikaa ottaa kuvia, saati sitten että olisi aikaa kyhätä postaus kasaan.

    Ja jaan kyllä kanssasi tuon ajatuksen, että vaikka blogimaailma onkin ihana ja koukuttava ja sieltä voi löytää ystäviä, niin kyllä se oma perhe ja arki on oltava ykkösenä. Joskus minulla on jopa käynyt mielessä vetää töpseli irti seinästä, mutta ne tunteet ovat tähän asti olleet ohimeneviä, joten täällä sitä naputellaan edelleen. :)

    Mutta mihinkähän kaikkeen bloggaaminen onkaan vaikuttanut elämässäni... Hui apua, en ehkä halua edes ajatella...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon että aika moni bloggaaja miettii myös lopettamista, joko ns. kuivan kauden takia tai nimenomaan siksi, että on huomannut blogin olevan melkoinen aikasyöppö. Itse koin huonoa omatuntoa sellaisesta yleisestä läsnäolemattomuudesta kun ajatukset askartelivat blogin ulkoasussa ja fonteissa silloin, kun olisi pitänyt keskittyä vaikkapa iltapalan laittoon.

      Bloggaus koukuttaa itseäni nimenomaan sen takia, että siinä yhdistyy niin monta osa-aluetta joilla voi itseään kehittää: kuvaus, layout, teksti, verkottuminen, seuraajien hankkiminen, joidenkin bloggaajien kohdalla myös yhteistyökuviot. Olen itse sen verran kunnianhimoinen, että haluan näissä koko ajan kehittyä ja siksi varmaan mielikin askartelee helposti niiden asioiden parissa.

      Nyt toivon, että saan kanavoitua osan vapautuvasta energiasta vaikkapa siivoukseen. Kaapit kaipaavat kuria.

      Poista
  6. Minäkin yritin ennen töiden alkamista blogata joka päivä, mutta nyt se ei millään ole mahdollista. Ei vaan ehdi. Eikä toki tarvitsekaan. Lukijana pysytään!

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa aina!